21:1 Job vastasi ja sanoi:

21:2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!

21:3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

21:4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?

21:5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.

21:6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:

21:7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?

21:8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.

21:9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.

21:10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.

21:11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.

21:12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.

21:13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.

21:14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: `Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.

21:15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?`

21:16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.

21:17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?

21:18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?

21:19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.

21:20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.

21:21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!

21:22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?

21:23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;

21:24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.

21:25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.

21:26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.

21:27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.

21:28 Kun sanotte: `Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?`

21:29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,

21:30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.

21:31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?

21:32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.

21:33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.