115:1 Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.

115:2 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?"

115:3 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.

115:4 Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.

115:5 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.

115:6 Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.

115:7 Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.

115:8 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.

115:9 Israel, turvaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.

115:10 Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.

115:11 Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.

115:12 Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,

115:13 hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.

115:14 Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.

115:15 Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

115:16 Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.

115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.